Näyttö

 Olen yli kaksi vuotta opiskellut eläintenkouluttajan erikoisammattitutkintoa. Erilaisia ylämäkiä on matkalla tullut useita. Nyt viimein ollaan ihan loppumetreillä, kun tällä viikolla oli näyttö! 

Sitä ei ole koskaan niin kokenut tai valmis, ettei aina oppisi uutta tai ettei näyttö jännittäisi. Samalla, kun näytön tekeminen oli ihanaa ja itsekin tajusi, miten valtavasti pohjatyötä on tehtynä, sitä tuntee jopa pientä haikeutta. 

Roosa oli niin ihana kaveri ja luottopakki jälleen! Hän yritti kaikkensa, niin kuin aina. Toinen paikalla ollut näyttökoira, Elsa, taas oli niin hirveän innokas, ettei meinannut pysyä nahoissaan. Hän kuitenkin tyyntyi, kun pääsi töihin, joka tietysti on upeata. Kotiin näyttöpäivän päätteeksi lähti suorastaan liitelevän rentona, hihna löysällä vieressä kulkeva ja hymyilevä koira 💛

On upeaa, että tällainen on mahdollista, että työn ohella pystyy etänä opiskelemaan ja suorittamaan näin laajan erikoisammattitutkinnon! Arvostan syvästi, että näyttöä tuli paikan päälle arvioimaan YSAO:lla luennoiva Merja Wahlroos. Miten ihana päivä olikaan, kun sai kuulla hänen ajatuksiaan!

Mahtaako tulla vierotusoireita... Olen opiskellut viimeiset kuusi vuotta taas tauotta jotain... Mitä sitä oikein mahtaa nyt keksiäkään... Joskos kesäloma kuitenkin seuraavaksi 💚