Joskus asiat menevät omalla painollaan. Olen miettinyt auton ostoa puoli vuotta. Lukenut, perehtynyt, laskenut, miettinyt ja säätänyt. Eilen tuli se päivä, kun piti tehdä jotain. Kävelin Kamuxille ja autonomistajana ulos.
Kaikkien aikojen inhokkivärini on ollut punainen. En osaa edes sanoa miksi. On vaan tuntunut aivan mahdottomalta ajatukselta, että olisi punainen auto, tai punaisia vaatteita...
Kamuxin löytö oli tietenkin punainen, ei paku vaan Skoda Yeti. Koska olin liikkeellä avoimin mielin, menin koeajamaan, skeptisenä... ja tulin takaisin aivan suunnattoman rakastuneena 😍 Jokainen elämäni merkityksellisistä asioista on tuntunut omalta ja oikealta. En edes osaa selittää miksi, mutta niin se vaan on. Tunne on niin vahva, ettei sille voi mitään.
Elämässä tulee myös asioita, joihin kasvaa vähitellen ja niistä tulee osa perhettä tai asia, joka kuuluu asiaan. Mutta "Ässä" oli itsestään selvä, heti. Samoin kuin Laku (koira), Hemppanen (hevonen), Henri (hevonen), Hilux (auto), Kerttu (koira) ja Duster (koira) muutamia mainitakseni.
Koska Ässästä tuli siis uusi perheenjäsen, piti katsoa heti, mitä perhe sanoo. Lotta testasi ajaa, muttei tuntenut tätä omakseen ja sai vanhan automme, joka onkin hänelle mitä sopivin! Ja koirat, koirat rakastivat Ässää heti! Mietin, voiko se, että itse pidän siitä niin paljon säteillä heihin vai onko se heillekin kotoisa. Joka tapauksessa, tiimimme on ensimmäisten ajokilometrien jälkeen tyytyväinen 😘
Ja hei, sellainen inhoaminen, se on toksista, kuluttavaa. Suska 3.0 tekee kaikista inhokeistaan eläintensä tuella uusia lempiasioita 💪
Onko sinulla inhokkeja, joista on tullut uusia lemppareita?
Oletko koskaan kokenut vastaavaa tunnetta, että jokin asia kuin loksahtaa paikoilleen tapahtuessaan tai jokin olisi tuntunut omalta, kuin olisi ollut kanssasi aina?
Aurinkoisia kesäpäiviä!
Yt, Suska
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti